ISOKARI (SE MAJAKKA)

Kävin tuossa kesälomani alkajaisiksi mökkeilemässä Uudenkaupungin saaristossa ja päätimme lähteä päiväretkelle Isokarin majakkasaarelle. Retki lähtee Uudenkaupungin venesatamasta matkustaja-alus M/S Kertulla, jolla matkaa taitetaan 1,5 tunnin verran aluksi saaristossa, josta sitten siirryimme avomerelle ja kohti majakkasaarta. Saarella oli opastettu kierros, ruokailu ja vapaa-aikaa.

Jo alkumatkasta vastaan tuli muutamia mielenkiintoisia kohteita, kuten merimetsoyhdyskunta, joka oli vallannut yhden kokonaisen saaren itselleen. Kuvasta näkee hyvin, mitä saaren puustolle on tämän seurauksena tapahtunut. Itsellä meni myös vähän aikaa tajuta, että nuo puut on myös täynnä niitä metsoja :D Tämähän on hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä lintulaji, mutta mietipä jos tuollainen yhdyskunta asettuisi sinun mökkirantaan asustelemaan.

Merimetsoyhdyskunnan valtaama saari

Merimetsot puussa

Kyhmyjoutsenpariskunta poikasineen

Matkalla oli myös paljon luotoja, joilla oleskeli erilaisia lintuja. Nämä luodot olivat vaan yleensä melko kaukana, ja kuvaaminen ja lintujen tunnistaminen vaikeaa (Mahdotonta). Tietokoneella kun kuvia katseli, saattoi jotain lajeja sieltä tunnistaakin. No, pääasiassa ne oli niitä merimetsoja. Niitä on paljon.. Mutta tässä seuraavassa kuvassa (huonossa, kaukaa otetussa kuvassa) merimetsojen lisäksi esiintyy mielestä isokoskelo naaraita ja yksi valkomusta haahka tuossa melko keskellä. Noita ruskeita vesilintuja en osannut määrittää :/

Merimetso, isokoskelo, haahka ja kumppanit

Merimetsot luodolla

Merihanhet luodolla

Merimetsot luodolla

Merimetsot

Sääkset olivat myös löytäneet hyvän pesäpaikan suuren merimerkin päältä. Näitä oli parissakin eri kohdassa. Nämä suuret merimerkit olivat yleensä pienen luodon päällä ja luodolla asusti myös merilokkiperhe. Alemmassa kuvassa sääksi napostelee saalistamaansa kalaa, eikä vieressä kököttävä merilokki ole asiasta moksiskaan. Merilokin poikaset taitavat kyllä nälissään odottaa jotain ;)

Sääksen pesä merimerkin päällä

Sääksi ruokailemassa sekä merilokki ja sen kaksi poikasta

Merilokki

Majakkasaari on erittäin hieno paikka ja kuuluukin selkämeren kansallispuistoon. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli saarella sijaitseva makean veden järvi, jonka äärellä sanottiin oleskelevan muutama harmaahaikara, mutta niitä ei tällä kertaa näkynyt.

Makean veden järi isokarin majakkasaarella

Matkalla näin muutaman kerran oudon mustavalkoisen vesilinnun jota en tunnistanut. Yritin saada siitä kuvaa huonolla menestyksellä. Onneksi myöhemmin kävi sitten ilmi, että kyseessä oli riskilä ja tällainen riskiläyhdyskunta majailee majakkasaaren rannalla :) Rannalla näin myös yhden erikoisemman linnun, jonka arvelen olevan nuori merikihu. Itse saarella ei tullut tuulihaukan lisäksi vastaan mitään kovin erikoista.

Riskilä saanut hyvän saaliin

Nuori merikihu. Ehkä.

Tuulihaukka

Nuori haarapääsky

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TIKKATAKOO 1

Se oli niitä ensimmäisiä kertoja kun suuntasin läheiselle metsäpalstalle lintuja kuvaamaan, enkä ehtinyt edes leveämmältä kävelytieltä metsän puolelle, niin jostain kuului jo melko voimakas, korkeahko rääkäisy. Vaikka en noita lintuja vielä äänestä tunnistakaan, niin tiesin, että tätä ne ole ikinä kuullut. Kamera laukaisuasentoon ja katse kohti latvustoa! Kauaa ei tarvinnut tiirailla, kun näkökenttään sattui kuivuneen puun latvasta musta, melko kookas lintu, jolla oli punaista päälaella. Palokärki! Enpä uskonut tuotakaan näkeväni. Taas se mahtava tunne uudesta lajista valtasi mielen ja lämmitti sormia kirpakassa pakkassäässä :) Palokärki Myöhemmin on käynyt ilmi, että tuo palokärki kuuluu tuon alueen vakioasukkaisiin. Ollaan tavattu sittemmin jo useaan otteeseen ja onhan noin hienon linnun touhuja mukava tarkkailla :) Tuo on yksi ensimmäisistä linnuista minkä tunnistan varmasti äänen perusteella jo kaukaa. Palokärki naaraalla on kuvan mukaan vähän punaista päälaen tak

Lue lisää

IIDESJÄRVEN KARTOITUS

Päätin laajentaa lintukuvausreviiriäni, kuitenkin vielä ilman moottoriajoneuvoja. Pidempi viikonloppukävely suuntautui Iidesjärvelle, jonka olin internetistä selvittänyt olevan hyvä lintupaikka. Ymmärsin kyllä, että näin talvella siellä on hiljaisempaa, mutta onhan se hyvä tutustua paikkaan ennen sesonkikautta. Järveltä löytyy myös lintutorni, mutta sinne asti en tälläkertaa mennyt. Olin myös tutkaillut Suomen lintuhavaintopalvelu Tiirasta, että sillä suunnalla on runsaasti urpiaisia. Urpiaista en ole koskaan tiettävästi nähnyt, joten poikkesin menomatkalla havaintoalueella, ja siellähän niitä oli pilvin pimein. Hetken aikaa siinä kuvailin, ja ilmestyipä joukkoon myös yksi räkättirastas. Varmaan ensimmäisiä muuttavia, sillä eletään kuitenkin maaliskuun loppua. Tai sitten se on talvehtinut täällä, ken tietää. Urpiainen Urpiainen. Koiraalla on punaista myös rinnuksissa Urpiainen Räkättirastas Jatkoin matkaa Iidesjärven länsipäähän, jossa virtapaikka taitaa olla

Lue lisää

TORNI

Kevään aikana on tullut käytyä muutamaan otteeseen Iidesjärven lintutornilla (Tampereella) ihmettelemässä muuttavia ja paikallisia lintuja. Varsinkin näin keväisin (ja varmasti syksyisinkin) lintutornit on hyviä paikkoja kerryttää nähtyjen lajien määrää, tai niin kuin jotkut sanoo, kerätä ”vuodareita”, eli vuosipinnoja. Tästähän siinä itselläkin on ollut kyse, kun tavoite on se 100 kuvattua lajia vuodessa :) Muuttoaikaan torneilla on usein paikalla enemmän tai vähemmän muitakin harrastajia, mikä tarkoittaa enemmän silmäpareja ja näin ollen parempia mahdollisuuksia havaita lajeja. Mutta sitten kuvaamisen kannalta nämä tornit eivät ole parhaita mahdollisia, koska yleensä ne linnut on melko kaukana. Iidesjärven lintutornin edustalla on kosteikko, jossa vesilinnut tai kahlaajat saattavat tulla lähellekin, mutta yleensä ne viihtyvät hieman kauempana. Jos objektiivissa on polttoväli väliltä 400-600 mm, niin tuon kosteikon linnuista saattaa kyllä saada ihan tunnistettavan kuvan. Mitään supe

Lue lisää

99 LAJIA

Voisi kuvitella, että sadan eri lintulajin ”metsästys” vuoden aikana olisi haastava tavoite, mutta eipä se taida ollakaan. Aloitin urakan helmikuun lopulla ja nyt kasassa on 99 lajia. Tavoitehan oli kuvata tunnistettavasti 100 lajia. Tässä on ihan hämmästynyt kuinka paljon lajeja näinkin pieneltä alueelta voi löytyä. Suurin osa lajeista on kuvattu kävely/pyöräilymatkan päästä kotiovelta, Tampereen Rantaperkiöstä ja Iidesjärven alueelta. Mukaan on mahtunut hyvin yleisiä paikallislajeja sekä pikaisesti muuton aikana poikkeavia yksilöitä. Ehkä hienoin havainto ja kuva on muuttomatkalla lapin suuntaan olevasta sinirinnasta, joka löytyi Iidesjärven rannalta läheltä lintutornia. En tarkkaan muista mistä olin päähäni saanut, mutta sinä aamuna, kun lähdin taas kameran kanssa pihalle, olin miettinyt, että tänään olisi hieno kuvata keltavästäräkki ja sinirinta. Suuntasin taas Iidesjärvelle ja sen rannalla pönöttävälle lintutornille päästyäni kuulin, että täällä on tänään nähty sinirinta. Pitkä

Lue lisää

MISTÄ KAIKKI ALKOI

Joskus helmikuun lopulla… Talvisen pakkasaamun aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, kun itse vielä heräilin ja aamupalan ääressä pohdin kiireettömän vapaapäivän agendaa. Aamupalaan ei sisälly kahvia. Kahvi on pahaa. Tämä on merkittävä seikka ja tulee mainita heti kättelyssä. Kauaa ei tarvinnut sitä agendaa pohtia, kun päällä löytyi jo paksu toppavarustus ja kaulasta kamera. Tähän väliin ja tähän ensimmäiseen kirjoitukseen on varmaan hyvä hieman taustoittaa tilannetta. Olen harrastanut valokuvausta muutamia vuosia ja olen todellakin harrastaja, enkä millään tapaa ammattilainen. No okei, olen myynyt vahingossa yhden kuvan, mutta eihän sitä lasketa :D Kuvaamisessa (ja muutenkin) on aina kiinnostanut luonto, maisemat ja matkustaminen. Tällä kertaa kameran bajonettiin kiinnittyi pisin objektiivini ja suuntasin kohti lähellä sijaitsevaa puistoa. Kuvauskohteiksi olin päättänyt ottaa linnut. Olin kyllä aiemminkin linnuista kuvia ottanut, mutta en varsinaisesti lintukuvaukse

Lue lisää

KOHTI KEVÄTTÄ

Lintuharrastajilla on näköjään sellainen tapa, kun saavutaan kohteeseen, jossa on jo joku harrastaja paikalla, yleensä kysytään heti ensimmäisenä, että ”mitäs herroilla on täällä tarjota”. Ja nyt ei ole kyseessä mikään viiriäispihvi kiivikastikkeessa, vaan onko näkynyt jotain erikoisempaa lintulajia. Kokeneemmat konkarit voivat myös kertoa, mikäli lähistöllä asustelee, tai on aiemmin nähty jokin ”eksoottisempi” tapaus :) Nämä kokeneempien harrastajien vinkit ja tunnistusapu on erittäin tärkeä ja hieno osa harrastusta. Ja suuri osa näistä myös jakaa omaa tietoaan, jopa usein ihan kysymättä. Noh, olinpa tuossa yksi päivä (vielä kun lunta oli reilusti maassa) taas kuvailemassa ja sain kuulla, että läheisellä kosteikolla asustelee peukaloinen. Suuntasin siitä sitten suoraa kosteikolle uuden lajin toivossa. Olin kyllä paikan ohi muutaman kerran aiemmin kulkenut, mutta ilmeisesti liian nopeasti. En oikeastaan edes tiennyt minkä näköistä lintua etsin, mutta nimestä päätellen kyseessä on mel

Lue lisää

MILLOIN ALOITTAA?

Täytyy sanoa, että säkä kävi! Nimittäin innostus lintukuvausta kohtaan sattui syttymään mitä parhaimpaan aikaan vuodesta, eli kevättalvella. Eikä ainoa syy ole se, että ehtii hyvin mukaan ”100 kuvattua lintua” -haasteeseen ;) Ensinnäkin aurinko alkaa paistaa useammin ja päivät pitenevät, mikä tarkoittaa siis enemmän kuvauskelpoisia tunteja vuorokauteen. Ja maaliskuussa voi jo harkita kuvausretkiä viikolla töiden jälkeen :D Talvisaikaan lintuja ei ole niin paljon kuin kesällä, mikä jo sinänsä antaa harrastukselle pehmeämmän startin, ettei tarvitse viuhtoa sen kameran kanssa joka suuntaan samaan aikaan. Toisaalta intoa kyllä riittäisi! Vaikka lajeja on liikkeellä vähemmän, ne ovat usein suuremmissa parvissa ja kiitos talviruokintapaikkojen, useat eri lintulajit löytyvät myös samasta paikasta. Ja onhan se kuvaaminenkin helpompaa niillä ruokintapaikoilla :) Mustarastas ruokinnalla Sinitiainen löytänyt pähkinän ruokinnalta Linnut pitäisi myös tunnistaa. Kun tunnistettavia l

Lue lisää

KIINNOSTUSKIIKARIT

…tai oikeastaan objektiivi. Olin siis käynyt pari kertaa kuvaamassa lintuja kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Tiesin jo tässä vaiheessa, että tästä tulee uusi harrastukseni (ihan kun niitä ei jo olisi tarpeeksi… Ja sitten vielä tämä blogikin. Kaikkea sitä pitääkin kokeilla.) Valokuvaus harrastuksena ei siis ole uusi, mutta tämä lintukuvaus valokuvauksen alalajina voidaan laskea uudeksi, itsenäiseksi harrastukseksi. Ainakin osittain. Tuleehan tässä uutena elementtinä tuo lintujen tunnistus. Kiinnostus lajiin syttyi niin palavasti, että otin taas googlen käyttöön ja aloin etsiä, josko sieltä löytyisi vinkkejä hyvistä lintupaikoista tässä lähiympäristössä. Jotenkin keksin hakea myös mahdollisia järjestettyjä retkiä. Aiheeseen täysin vihkiytymättömänä tuli yllätyksenä se, että täällähän toimii paikallinen lintuyhdistys. Mahtavaa! Ja mikä parasta, yhdistys järjestää myös ajoittain linturetkiä. Selasin tarjontaa ja siellähän oli jo noin kuukauden päästä täysin ilmainen ja kaikille a

Lue lisää

JOUTSENEN JÄLJILLÄ

Silloin tällöin tulee käytyä kotikonnuilla viikonloppuvieraana ja nyt tämän uuden harrastuksen merkeissä otin myös kameravarusteet mukaan. Josko tuolta Hauholta löytyisi erilainen lajikirjo kuin Tampereelta. Noh, tiedänhän minä, ettei se paljoa poikkea, mutta jos jotain uutta löytyisi :) Jo menomatkalla linja-autosta näin, kun Hauholla Vuolteen virralla oli jään reunalla viisi laulujoutsenta. En niitä enää sinä iltana mennyt kuvaamaan, mutta heti aamulla ajattelin tehdä retken. Lähdin siis aamulla kävellen kohti virtaa, olihan matkaa kuitenkin vaan vajaa 3 km suuntaansa. Ja kävellessä ehtii tarkkailla ympäristöä paremmin, kuin esimerkiksi polkupyörällä kulkiessa. Polkupyörä kuuluu kyllä vakiokulkuneuvoihin ja sillä on hyvä siirtyä hieman pidemmät etapit. Noh, ei aikaakaan, kun tien vierustan koivussa näkyi liikettä. Katsoin pitkän objektiivin läpi ja huomasin, että kyseessä on taas uusi laji. Ja oli muuten näyttävän näköinen! Kävelin hiljaa lähemmäs ja siinä se oli, noin neljän metrin

Lue lisää

TIKKATAKOO - Lintukuvaus

Hae tästä blogista